Moi Seppo! Olen reipashenkinen uusimaalainen shelttipoika nimeltä Rommi. Täytin keväällä jo neljä vuotta, mutta yritän pitää menon yhä nuorekkaana.

Olen sinua Seppo seuratessani huomannut, että meitä yhdistää aika moni asia. Metsäsekoilu on nimittäin parasta mitä tiedän. Sitä pääsen äidin kanssa tekemään onneksi melkein joka päivä.

Metsäsekoilun yksi alalaji, käpyralli, on yhteinen rakas harrastuksemme. Siinä äiti heittää kävyn, ja minä juoksen sen perään päättömällä vauhdilla. Sitä voisin tehdä loputtomasti. Toinen rakas harrastukseni on peltosekoilu. Siinä juostaan pellolla niin kovaa kuin käpälät vaan antavat myöten, niin että välillä menee jarrutukset pitkäksi.

Kerran meni jarrutus pitkäksi myös mökillä, kun yritin aika pontevalla äänenpainolla juosta kertomaan epätietoiselle lokille, että ei voi todellakaan tulla noin vain lupaa kysymättä istumaan minun laiturini päähän. Se jarrutus päätyi järveen, mikä oli aika kamalaa, koska vihaan kastumista. Muuten tykkään kyllä ihan hirveästi olla mökillä, vaikka päivät ovatkin siellä aika työntäyteisiä. Ihmiset harhailevat siellä jostain syystä jatkuvasti ympäriinsä, ja joudun heitä paimentamaan yömyöhään asti.

Joskus illalla, kun luulen että kaikki ihmiseni on viimein saatu kerättyä mökkiin, päättääkin joku vielä lähteä sinne märkään järveen huitomaan käsiä, ja taas on lähdettävä valvomaan tilannetta. Näissä asioissa on välillä vaikea käsittää ihmisten järjenjuoksua. Ylilentoja suorittavat joutsenet ja telkät tuottavat myös jonkin verran ilmatorjuntatyötä, mutta kiva puoli on kuitenkin se, että mökillä ei tarvitse käyttää ollenkaan niitä henkseleitä, joita yleensä muuten aina ulkona pidän päällä.

Juustontuijotuksen supertähti

Vapaus on ihana asia. Toinen asia, mikä meitä Seppo yhdistää, on syvä ja horjumaton rakkaus juustoon. Tunnistan juustohöylän metallisen sulosoinnun sikeimmänkin unen läpi, ja pyrin olemaan aina sataprosenttisesti läsnä, kun juustoa höylätään. Tässä samalla en voi olla pienellä ylpeydellä mainitsematta, että olen itse asiassa juustotuijotuksen Euroopan mestari. Joten sanomattakin lienee selvää, että aika usein onnistun tuijottamaan itselleni pienen siivun.

Olen myös kova juttelemaan, ja tykkään sanoa asiat kovalla äänellä, ettei mitään jää epäselväksi. Päivystän usein olohuoneen ikkunan äärellä, koska naapurustossa asuu yllättävän paljon oravia ja harakoita, jotka eivät tiedä missä minun pihani raja kulkee. Uskovat kyllä yleensä aika hyvin kun selvästi sen sanon. Pikkulintujen olen antanut pihalla pyöriä, kun vaikuttavat aika harmittomilta otuksilta. Vaikka kyllä niidenkin kanssa tarkkana saa olla.

Elämä on aika ihanaa täällä metsänreunassa, kunhan juustoa vaan riittää. Hyvää kesää sinulle Seppo ja sekoiluntäyteisiä metsäretkiä!

Rakkaudella,
Rommi

 

— — —

HALUATKO SINÄKIN OMAN SHELTTISI ESITTELYYN? 

1. Kirjoittele koiran näkökulmasta lyhyempi tai pidempi teksti, jossa tulee esille esimerkiksi koiran nimi, ikä, lempiharrastukset ynnä muut sellaiset. Jos sheltillä on omia somekanavia, niin kerro ihmeessä. Ja muutama kuva mukaan.

Ei haittaa lainkaan, vaikka ette olisi koskaan tavanneet Seppoa livenä. Saman lajin edustajia tässä ollaan! Shelttikaverit-välilehdestä löytyy esimerkkipostauksia.

2. Lähetä teksti ja kuvat sähköpostiosoitteeseeni: seppo@viestintaliiga.fi