Hei, olen Sinisilkin Serafin Sirouv, eli tuttavallisesti Epeli tai Epe! Olen syntynyt Joensuun liepeillä. Väätäisen perhe oli ensin valinnut veljeni omaksi koirakseen, mutta kohtalo puuttui peliin ja veljeni lähti heti pentuna autuaammille metsästysmailla. Joten minut annettiin Väätäisille.

Perheen poika Roope oli jo ehtinyt kiintyä veljeeni ja minulla oli tosi kova työ raivata tietä hänen sydämeensä. Luotin kuitenkin viehtysvoimaani ja annoin pienelle pojalla aikaa. Tuosta on aikaa jo yli 12 vuotta. Olen täysivaltainen perheen jäsen ja helposti saan laumaani lisättyä aina uusista ja uusista ihmisistä, jotka perheeni ympärillä pyörii.

Olen väsymätön kotiimme vartija, kukaan ei tule pihaan puhumattakaan sisälle ilman, että olisin hänet puhuttelemalla tarkastanut. Meitä koiria aina moititaan haukkumisesta, mutta harvoin ymmärretään, että se on meidän puhetta ja ei ole meidän vika jos jotkut ihmiset eivät sitä ymmärrä.

Joskus käy niin, että vieraat ovat liukahtaneet sisälle ja minä tulen vasta perässä niin silloin katson, että minun puhuttelua ei enää tarvita, vaan luotan siihen, että talon isäntä, emäntä tai Roope on jo heidät tarkastanut ja kelvollisiksi todenneet.

Rauhallisia lenkkejä nykyään

Nuorempana heitin isännän kanssa pitkiä lenkkejä, mutta nyt vanhempana katson itselleni oikeudeksi rajoittaa liikkumista. Joskus saatan istahtaa lähinaapurien tienhaaraan ja on sitten isännän asia jatkaako matka yksin tai ei. Lähimetsissä liikkuu outoja eläimiä, lienee jotkut ilveksiä ja niitä en erityisemmin rakasta, joten joskus voin niiden hajun huomatessani katsoa paremmaksi palata kotiin.

Isäntäväki on joskus reissussa ja sillon pääsen hiukan tuulettumaan. Lempihoitajia on naapurin Outi ja pikku Nooa Suonenjoelta. Outin kotona on Peke-koira ja se on minun hyvä ystävä. Tosin Peke välillä riehaantuu ja töytäilee edestakaisin, mutta en siitä juurikaan hätäänny, kun tiedän, että aikansa juoksenneltuaan se tulee makoilemaan minun kanssa.

Nooa on niin mukava, kun Nooa harjoittelee puheterapeuttien kanssa netin välityksellä minä otan torkut sohvalla vieressä ja kuuntelen toisella korvalla miten se sujuu. Vaikka hoitopaikoissa on mukavaa niin ikionnellinen olen, kun tulevat hakemaan minut kotiin.

Roope asuu omassa kodissa, mutta käy usein morjestamassa, sillon minä pääsen sänkyyn hänen viereen makoilemaan, muuten se on kiellettyä. Kun Roope ajoi motocrossia, minusta tuli täydellinen varikkokoira, uskollisesti vahdin varikkoa, enkä ollut moksiskaan siitä metelistä, joka crossipyöristä syntyi. Kolmetoista vuotta kierrettiin kisoja ympäri Suomea.

Roopen isoveli Miika on erityisen koirarakas. Aikasemmin Miikalla oli oma koira ja se oli tietysti hänelle rakkain, mutta nyt Viiru on autuaammilla metsästysmailla ja minusta on tullut hänellekin ykkönen.

Uimiselle ei, saunomiselle kyllä

Ainut asia, josta en todella pidä, on uiminen, en ole koskaan uinut. Veteen minua ei saa. Kun perhe on uimassa, minua todella hermostuttaa, juoksen laiturilla edestakaisin ja komennan pois järvestä. Joskus, kun uivat liian pitkälle, joudun menemään järveen ja tassut kastuvat, silloin komennon koko voimillani, että lopulta uskovat. En kertakaikkiaan ymmärrä vapaaehtoisesti itsensä kastelemista.

Sen sijaan saunassa olen mielelläni, nuorempana istuin lauteilla ja otin löylyjä siinä missä toisetkin. Nyt vanhemmiten tyydyn lattialta tarkkailemaan, joka tapauksessa tavalla tai toisella haluan olla mukana saunomisessa.

En tiedä paljonko minulla on aikaa, mutta toivon että saisin olla jokseenkin terveenä viettää lokoisaa aikaa kotiväen kanssa. Emäntä tosin haaveilee, että saisi moottoripyörään sivuvaunun niin ottaisivat minut mukaan pyöräreissuille. No en tiedä olisiko se mukavaa, mutta saattaisihan sitä kokeilla, tulisiko minusta sitten Reissu-Epe?

Terveisin:
Epeli
Karttula/Kuopio

 

— — — — —

HALUATKO SINÄKIN OMAN SHELTTISI ESITTELYYN? 

1. Kirjoittele koiran näkökulmasta lyhyempi tai pidempi teksti, jossa tulee esille esimerkiksi koiran nimi, ikä, lempiharrastukset ynnä muut sellaiset. Jos sheltillä on omia somekanavia, niin kerro ihmeessä. Ja muutama kuva mukaan.

Ei haittaa lainkaan, vaikka ette olisi koskaan tavanneet Seppoa livenä. Saman lajin edustajia tässä ollaan! Shelttikaverit-välilehdestä löytyy esimerkkipostauksia.

2. Lähetä teksti ja kuvat sähköpostiosoitteeseeni: seppo@viestintaliiga.fi