Sheltit-lehden pakina, joulukuu 2018

Mukavaa joulun aikaa kaikille, toivoo Seppo-tonttu! Ollaankos sitä oltu tänä vuonna kilttejä shetlanninlammaskoirien omistajia? Tämä karvainen könsikäs on kovaa vauhtia valmistautumassa jo peräti yhdeksänteen jouluunsa.

Pitkälle on tultu ensimmäisestä joulustani vuodelta 2010, jolloin neljän kuukauden ikäisenä shelttipallona olin juuri nähnyt ensimmäistä kertaa lunta, juossut sitä henkeni edestä pakoon, pian ystävystynyt sen kanssa ja lopulta hotkinut sitä lunta niin paljon kuin vain ehdin. Usean talven lumet ovat tulleet ja menneet sekä sulaneet pois, mutta minä se vaan porskutan yhä. Kertoo omaa kieltään!

Vuosi 2018 on ollut kokonaisuudessaan jännittävä kokemus ja oon ollut loistotuulella varovaisen arvion mukaan noin 97,2% kaikesta viettämästäni ajasta. Ainoastaan suihkuun joutumiset ja satunnaiset yltiöjännittämiset ovat horjuttaneet hymyilytasojani.

Meillä soi kotosalla ja työpaikalla jatkuvasti jouluradio, sillä iskä on poikkeuksellisen intohimoinen joulufiilistelijä. Itse oon suostunut kuuntelemaan joululauluja marraskuun alusta lähtien sillä ehdolla, että saan tai oon saamatta juustoa. Tällainen diili on toiminut erinomaisesti. Jouluaattona on edessä jälleen vuoden kenties tärkein työpäivä, kun mennään iskän kanssa joulupukkina ja koiratonttuna vierailemaan lukuisten lapsiperheiden koteihin Nokia-Tampere-akselilla.

Kun heilahdetaan joulupukki-iskän kanssa uuteen kotiin, kuuluu ensimmäisenä pikkulasten onnellista kiljuntaa, naurua ja ihmetystä, että jeeeee täällä on koiratonttu! Oon aina joulupukkivierailun isoin stara. Toiseksi tärkein asia on joululahjat ja viimeisenä, mutta vähäisimpänä tulee joulupukki, joka jää statistin rooliin, sillä lapsilla on siinä koiratonttu ruokittavana ja vino pino lahjoja avattavana. Mihin sitä joulupukkia periaatteessa enää edes tarvitaan?

HYVÄ KIERTÄMÄÄN

Joulupukkikeikoilla tekee eittämättä hyvän tilin. Vinon pinon rahaa. Sen voi myös ohjata eteenpäin hyvään tarkoitukseen ja se me myös tehdään. Toki toivon, ettei omasta juustopalkastani leikata mitään pois ikinä. Tänä jouluna laitetaan hyvä kiertämään ja lahjoitetaan kaikki ansaitsemamme joulupukkikeikkarahat Invalidiliiton Avustajakoirat-toimintaan. Avustajakoira on fyysisesti toimintarajoitteisten käyttäjien yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi koulutettu apuväline, joka avustaa käyttäjäänsä päivittäisissä toimissa. Koira voi olla se ratkaiseva tekijä, joka mahdollistaa toimintarajoitteisen ihmisen itsenäisen elämän, liikkumisen ja pärjäämisen. Avustajakoira saattaa olla usein myös se ainoa ystävä. Tärkeä teema meille, sillä iskä on eläinrakas ja itse olen rakas eläin.

Lisäksi ollaan tänä jouluna työporukkamme kanssa Joulun polku -hyväntekeväisyystempauksen kummeina Turussa. Itse toimin mainoskasvona sekä rapsutusautomaattina, ja tavoitteena on kerätä mahdollisimman paljon rahaa Operaatio Ruokakassi -avustusjärjestölle, joka ohjaa kaikki tuotot vähävaraisille perheille. Itselleni kaikki tällainen on kivaa leikkiä. Mahtavaa, että samalla voidaan auttaa muita.

Toivottavasti saadaan tänä jouluna paljon lunta, sillä lumikinoksissa sekoilu on niin täydellistä, etten yleensä edes pysty käsittelemään omia tunteitani, vaan haukun, hihkun, saan hepuleita ja hypin kaikkiin kasoihin jatkuvasti. Mitä mainiointa joulua ja sekä iloista vuotta 2019 kaikille!

PS. Oon tehnyt kustannussopimuksen! 120-sivuinen Seppo-kirja tulee kirjakauppoihi, isoihin marketteihin ja kirjastoihin keväällä 2019.

Seppo
Facebook: sepposheltti
Twitter: @seppokoira
Instagram: seppokoira