Shelttikaverit

Buffy on pieni kettutyttö

Terve moikka moi! Mä oon pieni, kettumainen ja tyttö. Ja mun nimi on Buffy ja mulla on omat Facebook-sivut nimellä Buffy Pieni Kettutyttö. Kun mä synnyin, ni painoin jonku 90 grammaa. Meitä oli kaksi vauvaa, mut mun veli oli varmaan tuplasti isompi kuin mä. Äiti näki mut ekan kerran neliviikkoisena ja näytin aivan kettuvauvalta, väritystä myöten. 

Muutin äitin, iskän ja karvattomien luo 8-viikkoisena ja painoin silloin vain 1,1 kiloo ja mahduin kenkätelineen alle nukkumaan. Nyt mä olen reilut 30cm ja 4,4 kiloo. Iskä aina valittaa, et voisin olla isompi, kun meinaan mennä nurin, kun se rapsuttaa mua. Mutta vaikka mä olen pienehkö, niin mä olen paljon isompi kuin moni pienempi. Parhaimmillaan mä täytän koko tilan ja silloin kuuluu koko ajan ”tep tep tep tep tep tep tep”, kun teputan paikasta toiseen. Siitä tulee lempinimi Perä-Tepsu.

Äiti on mulle ykkönen ja oonkin ”äitin tyttö”, et sen ei tartte ainoana olla hameväkeä. Äiti on vieny mua moneenkin paikkaan, niinku esim. mätsäreihin, tokoon, hakuun, aksaan ja paimentaan. Eniten oon käyny agilityssä, mut ollaan vielä ihan super-möllejä. Kaikista kivoin harrastus mulle on kuitenkin karvattomien sukat ja kalsarit. Käytetyt tietty. Mut niitäkin enemmän mä rakastan äitin villasukkia. Niissä mä roikun aina, vaikka ei sais.

Mä en ole mikään tavallinen pörröturkki, koska oon paljon kovapäisempi ja aika vitsikäskin, ainakin omasta mielestä. Äiti sanoo saavansa harmaita hiuksia mun takia, kun ärritän ja oon niin temperamenttinen. Samalla äiti on kuitenkin vähän ylpeä, kun keksin kaikkea jäynää. Tänään tyhjensin karvattoman repusta kaikki sen varavaatteet ja riepotin ne pitkin kotia. Ihan vaan muistutukseksi, että pitää jatkossa repun vetskan kiinni.

Perhe on mulle ykkönen, muista viis.

Buffy somessa: 
–> Facebook

 

 

Jaa blogi ystävillesi:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *